Paremman työelämän pohdinnoissa puhutaan työn imusta, jota mm. Jari Hakanen on pitkään tutkinut. Käsitettä on tutkittu myös kansainvälisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Työn imu ja siihen liitetty käsite innostus saa heti positiivisen vireen aikaan. Työn imulla tarkoitetaan työntekijän työhön aidosti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jota kuvaa kolme toisiinsa liittyvää ulottuvuutta; tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Jokainen muistaa jonkun tietyn työn imun tai innostuksen hetken. Esimerkiksi joku harrastus on voinut olla erityisen innostava. Innostus näkyy ja tuntuu. Puhuessa puhumisen rytmi muuttuu, ilmeet ja eleet tukevat innostusta. Innostunut tunnetila on mahtava, joka tarttuu ja johon voidaan vaikuttaa.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että työn imulla on useita myönteisiä seurauksia sekä yksilölle että organisaatiolle. Työn imua kokevien on havaittu olevan pitkälläkin aikavälillä muita sitoutuneempia työhön ja työpaikkaan. Työn imu on ollut myös yhteydessä hyvään työssä suoriutumiseen ja työn tulokseen. Työn imun on myös katsottu ennustavan työntekijän aloitteellisuutta ja työyhteisön innovatiivisuutta. Myönteisten seuraamusten lisäksi on osoitettu, että työn imun ympärille keskittyvä motivaatioprosessi uusintaa ja ylläpitää itse itseään vaikuttamalla vastavuoroisesti työn voimavaroihin. Työn imua voidaan ajatella todellisena menestyksen dynamona, mikä vaikuttaa myönteisesti sekä yksilöön että työyhteisöön. Itse asiassa työn imu synnyttää hyvinvointivaikutuksen positiivisen kehän, koska työhyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tilaan. Nämä edellä mainitut seikat ovat suoraan vaikuttamassa myös tuloksellisuuteen. Hyvinvoinnin lisääminen lisää suoraan myös tuloksellisuutta.

Onneksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja myös toisten työn imun tilaan.           Muutenkin jokaisen vaikutuspiirissä on mahdollisuus vaikuttaa millaiseksi luo oman           työn ja työyhteisön. Työn imulla ja innostamisen kulttuurin vahvistamisella pystymme luomaan viihtyisämpää työelämää.