Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan tiedekunta, ITEE, on yksi johtavista tiedeyhteisöistä, joka houkuttelee opiskelijoita, tutkijoita ja yhteistyökumppaneita maailmanlaajuisesti. Tiedekunnassa rakennetaan kestävää, älykästä ja inhimillistä maailmaa ICT:n avulla.
Professori Minna Isomursu keskittyy työssään digitaalisen terveyden tutkimiseen ja edistämiseen. Työnsä ohella hän on johtanut tiedekunnassa syksyllä 2022 alkanutta hyvinvointihanketta, jossa on keskitytty henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen:
”Lähitulevaisuudessa henkilöstön strateginen osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen on erityisen tärkeää ITEE:n menestyksen kannalta. Henkilökunnan liikkuvuus eri sektorien ja akateemisten laitosten välillä on kasvamassa globaalin ICT-ammattilaisten kysynnän takia. Lisäksi kansainvälisten asiantuntijoiden määrän odotetaan kasvavan. Nytkin yli puolet ITEE:n asiantuntijoista tulee Suomen ulkopuolelta”, Minna Isomursu kertoo.
Kehittämistä henkilöstöä dialogiin kannustaen
Jo alkumetreiltä oli selvää, että hanke toteutettaisiin yhdessä henkilöstön kanssa Minna Isomursun ohjaamana. Yksiköistä valittiin hyvinvointipromoottorit, joiden tehtävänä on edistää vuoropuhelua koko tiedekunnassa. Heidän roolinsa oli erittäin keskeinen koko hankkeen ja oman yksikön kannalta. Promoottorit saivat hankkeessa selkeän kehittämisroolin.
Kehittämistyön taustalla tukeaan tarjosivat organisaatiokehittäjät ja työelämävalmentajat Tiia Kallio ja Terhi Vesterinen. Kun ulkopuolisen asiantuntijan roolina on toimia taustalla, työyhteisö oppii ja sitoutuu itse kehittämiseen vahvemmin.
”Emme tarjonneet ITEE:lle valmiita ratkaisuja, vaan niitä haettiin vuoropuhelussa. Toimimme taustalla tuoden eri näkökulmia esiin: annoimme vinkkejä, suosituksia ja jalostimme yhdessä ideoita eteenpäin. Minnan ja hyvinvointipromoottoreiden johdolla vinkkejä sovellettiin tiedekunnalle sopivalla tavalla.”
ITEE:n hyvinvointihankkeen teemoiksi valikoitui kolme näkökulmaa: dialogisuus, diversiteetti ja johtajuus. Prosessin aikana myös osaamisen kehittäminen nousi keskeiseksi työhyvinvoinnin strategiseksi painopisteeksi. Tällä pyritään vastaamaan monimuotoisen työyhteisön tarpeisiin modernissa tiedemaailmassa.
Strategiaa ja käytännön kehittämistyötä
Hankkeessa hyvinvointiteemoja mietittiin sekä strategisista että käytännön työn lähtökohdista. Kehittämistyö koostui erilaisista webinaareista, työpajoista, kyselyistä, kartoituksista, promoottoreiden tapaamisista ja sisäisistä kehittämistoimenpiteistä. Kehittämistyön onnistumista tuki sitoutunut hankkeen vetäjä. Minna Isomursu kävi todella aktiivista ja säännöllistä vuoropuhelua organisaatiokehittäjien, dekaanin, promoottoreiden, johtoryhmän ja yliopiston sisäisen verkoston kanssa.
Kehittämistyön konkreettisia hyötyjä
Hanke edisti työhyvinvoinnin tukemista arjessa, lisäsi tiedekunnan sisäistä dialogia ja sai aikaan konkreettisia toimenpiteitä koko tiedekunnassa. Promoottoreiden kautta käynnistyi jatkuvan kehittämisen toimintamalli, mikä jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Prosessin aikana syntyi tiedekunnan työhyvinvointistrategia, joka elää tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Hyvinvoinnin johtamisen ja jatkuvan kehittämisen tueksi on myös kehitteillä mittaristo, joka antaa indikaatiota organisaation tilanteesta ja strategisten toimenpiteiden valitsemisesta.
Aktiivinen verkostoituminen yliopiston sisällä auttaa tiedekuntaa myös jatkossa. Näin tiedeyhteisön laaja osaaminen voidaan hyödyntää entistä vahvemmin tiedekunnan sisäisessä kehittämistyössä.
Kehittämistyö jatkuu
Vuoden kestänyt hyvinvoinnin hanke avasi tietä strategiselle henkilöstön ja organisaation kehittämistyölle. Tällä tuetaan paitsi tiedekunnan kyvykkyyttä vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin, ennen kaikkea luodaan kulttuuria, jossa on hyvä työskennellä.
”Strategisen arvioinnin jälkeen olemme hahmotelleet askeleita osaamisen kehittämisen korostamiseksi henkilöstön hyvinvoinnin peruspilarina. Ensi vuonna ITEE aikoo perustaa tukirakenteita osaamisen kehittämiselle strategian mukaisesti”, toteaa Minna Isomursu lopuksi.
